Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.

av P Tuomenoja · 2012 · Citerat av 1 — Tyrvään murre sisältää useita ruotsin kielestä lainattuja sanoja, joiden käyttöä ja tunnistamista ennen ja ja käytössä. Asiasanat: Tyrvää, murre, suomen murteet, ruotsin kieli, lainasanat SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja. I-VII.

Vinsa. 5 14 Huhti 2015 04:40. Näppi, Ihaksi, Hermu 0 27 Maalis 2015 12:32. Tengeliö. 2 27 Maalis 2015 10:42. Joet ja purot Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia. Alkuperäisen sanan tai sanojen osista koostettu sana, jota käytetään tavallisten sanojen tapaan.

Mikään media ei. Suomen kalenterin juhlapäivät Nimipäivät Nimipäivien vietto Suomalaisen nimipäiväkalenterin kehitys Suomenruotsalaiset nimipäivät Ortodoksiset nimipäivät Sanapaja tukee opiskelua suomen ja ruotsin kielellä. Palveluun on koottu eri oppiaineissa esiintyviä sanoja ja käsitteitä selityksineen. Sanoista on saatavilla Niiden tavoin taivutamme semmoisia sanoja kuin vaikkapa (puun) ”kuori” ja "kieli", joiden yksikön Suomen kielen etymologinen sanakirja.

Vanhimman sanan titteliä ei voi jakaa yhdelle tietylle sanalle. Vuosituhansia vanhoja kirjallisia lähteitä ei ole, joten vanhimpien sanojen etymologinen tutkimus on tehty yhteistä kieliperintöä vertailemalla.

[ Artikkelin loppu] Suomalaisten sukunimien syntyvaiheista Pirjo Mikkonen. Aluksi on syytä tarkastella, mikä on sukunimen luonne. On kiinnitetty monestikin huomiota siihen, että sana sukunimi on kansankielessä nuori.Ensimmäinen kirjallinen merkintä siitä on peräisin vuodelta 1680, ja vanhoissa sanakirjoissa se esiintyy vasta Gananderilla 1787. Nimipäivä tänään Minea, Minka, Verna.

etymologia: . Mikä on etymologia. Mitä tarkoittaa etymologia. Ilmainen sivistyssanakirja.

aavistaa) aivistaa ’uumoilla, aavistaa, ennustaa’, aivastaa ’id.; pärskähtää’, aivo(t). Viimeksi mainitun sanan yhteyteen kuuluu pohjoissaamen vuoi‚gnâ Vsâk, vuoinâmâ VzVzâk , luulajansaamen vuoi´namah ’aivot’ (SSA; UEW 5). Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 1, A–K. Päätoimittaja Erkki Itkonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556.

Itämerensuomen laiva -sanaan on balttilaisista kielistä rinnastettu liettuan laĩ-vas 'vene; laiva ', laiv ė 'laudoista tehty ruuhi',lätin laiva 'vene; iso lusikka; laiva'. Lainautumissuunnasta on paljon kirjoitettu, Thomsen piti todennäköisenä, että suomen sana on lainaa balttilaiselta taholta. Etymologia eli sanojen alkuperän tutkimus[1] tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.
Job bat

Vastattu. 9.12.1999. Päivitetty.

Av: Ojanen, Markku. Språk: Finska.
Altor xxl

Kolmiosainen, yli 9000 sana-artikkelia sisältävä Suomen sanojen alkuperä on laajin suomen kielen etymologinen sanakirja. Teoksessa esitellään kunkin hakusanan alkuperä, keskeiset johdokset sekä sanojen erikoismerkityksiä ja esiintymistä murteissa ja kirjakielemme eri kehitysvaiheissa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden toimittama Suomen sanojen alkuperä on

Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä 3, R–Ö. Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 A-K. Itkonen, Erkki (medarbetare). ISBN 9517176929; Publicerad: Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden Beställ boken Suomen sanojen alkuperä (ISBN 9789522224187) hos Adlibris Suomen sanojen alkuperä on laajin suomen kielen etymologinen sanakirja. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sanan tyyssija Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimituksia 62.